Uusi teknologia testissä Suomessa – tavoitteena raideliikenteen häiriötilanteiden vähentäminen

VR:n kaluston kunnossapidosta vastaava VR FleetCare (entinen VR Kunnossapito) on startannut vuoden alussa Väyläviraston kanssa pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on kerätä entistä tarkempaa ja reaaliaikaisempaa dataa rataverkon tilasta ja sen myötä vähentää raideliikenteen häiriötilanteita.

Hankkeessa on mukana myös Vire Labs, joka toimittaa hankkeeseen tarvittavat mittalaitteet Suomen raideliikenteen solmukohtiin. Mittauspaikkoja on yhteensä seitsemän ja ne tuottavat jatkuvasti dataa rautatievaihteiden toimintakyvystä ja kunnosta. Datan pohjalta VR FleetCare voi jatkossa nopeammin puuttua alkaviin mekaanisiin vikoihin ja ennakoida sääoloista tai poikkeusoloista johtuvia junaliikenteen seisahduksia.

Kun junat seisovat, rahaa palaa

Rautatieliikenteellä on suomalaisen talouselämän kannalta keskeinen asema. Maan sisäisiin kuljetuksiin tavarajunat ovatkin käytännössä ainoa kustannustehokas ratkaisu maantierahdin kanssa, sillä lentorahdin kustannukset ovat välimatkoihin verrattain kohtuuttoman suuret. Ei siis ihme, että myös valtion virastot haluavat olla edesauttamassa junaliikenteen toimivuutta Suomessa.

VR arvioi, että vuonna 2019 raideliikenteessä esiintyi noin 5000 rautatievaihteisiin liittyvää häiriötä Suomessa. Vira Labsin mittalaitteet keräävät tietoa 80 eri vaihteesta. Kunnossapitoyhtiö paljastaakin, että juuri vaihteiden mekaaninen huolto tuottaa eniten ylläpitokustannuksia. Mikäli vaihteiden viat saadaan kartoitettua ja korjattua ennen varsinaista vaihderikkoa, säästetään tuhansia euroja ja satoja miestyövuosia joka vuosi. Tähän pilottihanke tähtääkin.

– Vaihteiden kunnonvalvonta ja vikojen ennakoiminen hyödyttää niin rataverkon omistajaa, sen kunnossapitäjiä kuin rataverkolla liikennöiviä operaattoreitakin, kertoo Mikko Alanko, VR FleetCaren digitaalisten palveluiden johtaja VR Groupin tiedotteessa.

– Pilottihanke toimii hyvänä ponnahduslautana, sillä tulevaisuudessa haluamme tarjota tätä palvelua myös globaaleilla raideliikenteen markkinoilla. Uskomme meidän ratkaisun olevan paras ja kilpailukykyisin.

Liikenteen automatisointi on nykypäivää

VR:n ja Väyläviraston hanke on tärkeä päänavaus julkisen liikenteen kunnossapidon automatisaation suuntaan. Jo tällä hetkellä liikennemassoja monitoroidaan monilta osin etäohjauksella – esimerkiksi Rovaniemellä sijaitsevien tasoristeysten toimintaa saatetaan ohjailla jopa Oulusta käsin. Pitkillä rataosuuksilla automaattisen kunnossapitovalvonnan merkitys kuitenkin kasvaa, sillä fyysisten korjaustöiden tekeminen harvaan asutussa maassa ei ole aina yksioikoisen helppoa – tarvittava huoltokalusto ei välttämättä ole joka paikassa heti saatavilla.

Pilottihankeelle on siis aitoa kysyntää, mutta väistämättä herää kysymys, miksi se toteutetaan vasta nyt? Mittauslaitteiden tekniikka ei ole niin modernia, etteikö hanketta olisi voitu toteuttaa jo monta vuotta sitten. Tosin, parempi myöhään kuin ei milloinkaan: VR:n on syytä katsoa kaikki mahdolliset kortit, joilla he saavat puhdistettua junarikoista ja lukuisista myöhästymisistä kärsinyttä imagoaan.

Mitä seuraavaksi?

Jo nyt kuka tahansa voi seurata junien sijaintia kartalta VR:n nettisivujen kautta. Samoin lipunmyynti ja aikataulut ovat pääpainoisesti nettipohjaisia sovelluksia, ja nyt kun raidekaluston kuntoa voidaan seurata tarkemmin ja reaaliaikaisemmin kuin ennen, on VR:llä käsissään suuret määrät informaatiota suomalaisesta raideliikenteestä. Se on etenkin yhtiön tulevaisuuden kannalta hyvä strateginen veto, sillä kun raideliikenne vapautuu kilpailulle 2020-luvulla, data ja valmis digitaalinen infrastruktuuri ovat kovia kilpailuvaltteja.

Seuravaaksi automatiikka todennäköisesti laajennetaan myös varsinaiseen junakalustoon. Mekaanisten osien, moottorien ja ohjauslaitteiden seurantaa tehdään digitaalisesti jo nyt, mutta sen täysmittainen hyödyntäminen vaatisi entistä tiiviimpää yhteistyötä kaluston- ja järjestelmäntoimittajien kanssa. Se on kuitenkin seuraava looginen askel, sillä kuten pilottihankekin, sillä toteutuessaan se vähentäisi turhia huolto- ja tarkastuskertoja, vähentäen ylläpitokustannuksia.